Luova tauko

Tässä flunssan häiritessä jo reilu viikon meidän perheen elämää on treenaaminen jäänyt taas tauolle. Vuoden aloitus ei ole ollut helpoimmasta päästä aktiivisemman elämän suhteen, mutta toivottavasti pian selätetään viimeisetkin tien tukot ja päästään taas kiinni siihen meille parhaaseen arkirytmiin treeneineen päivineen 🙂

Me on jo jonkin aikaa pohdittu tämän blogin tulevaisuutta. Melkein neljä vuotta tätä on tullut kirjoiteltua, joten bloggaamista voisi jo kutsua elämäntavaksi. On se kuitenkin jotenkin niin koukuttavaa ja mukavaa! Valokuvaaminen on noussut koko ajan entistä suurempaan rooliin ja tekstejä on syntynyt, kun on vain asettunut näppikselle ja antanut ajatuksen juosta. Mutta kuitenkin ne asiat, joista ollaan kirjoitettu, tuntuu olevan jotenkin kuluneet loppuun. Salitreenejä on jaettu varmasti satoja tänne, on erilaisia vinkkejä kehonhuoltoon sekä ruokapuoleen ja ihan yleiseen hyvinvointiin. Välillä on kurkistettu sinne ihan tavalliseen arkeen ja välillä kirjoitettu vain mielen päällä olevista asioista. Näiden lisäksi on kuntoutettu olkapäätä sekä viimeisimpänä Anssin leikkauksesta selviytymistä.

Mutta kuten sanottu, tuntuu, että kaikki on jo kerrottu. Jos vielä julkaistaan juttuja treeneistä ja muusta, on se jälleen kerran vain vanhan kertaamista. Ei mitään uutta. Se, että tällä hetkellä elämä on niin kovin tavallista, ei motivoi meitä juurikaan kirjoittamaan eikä taas varmasti kiinnosta teitä lukijoitakaan.

Kuitenkaan tätä blogia ei rohkenisi ihan näin kevyesti lopettaakaan, koska on se kuitenkin ollut niin iso osa elämää jo monen vuoden ajan. Tämän takia päädyttiinkin pitämään aluksi luova tauko ja katsotaan, josko se motivaatio sieltä heräisi vielä! Jos ei, niin sitten pitää pohtia asiaa uudemman kerran!

Älkää siis ihmetelkö ihanat lukijat, jos tämä kanava on hetken hiljaa 🙂 Me vaan tarvitaan nyt pikku breikki!

-J & A

Toipuminen leikkauksesta ja paluu salille

Kun kroppa ei ole kunnossa, ei treenauskaan tule kyseeseen. Kun aktiivistä elämää ja liikuntaa reilusti harrastavalle tulee stoppi ja kielto nostaa mitään raskasta, ei auta kuin lepäillä ja parantua.

Olin tyräleikkauksessa kuukausi sitten. Leikkaus tehtiin avoleikkauksena, joten toipuminen on ollut melko hidasta. Leikkauksen jälkeiset tunnit lähinnä nukuin, ja seuraavat päivät menivät lepäillessä vaaka-tasossa. Ensimmäisen viikon aikana köpöttelin lähinnä pienin askelin ympäri taloa ja piti istahtaa muutaman minuutin kävelyn jälkeen. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin kävelemään vähän pidempiä reittejä ja käytin koiria aamulenkillä (hyvin hitaasti kylläkin). Parin viikon jälkeen palasin töihin, mutta haava tulehtui, joten liikkuminen oli taas hankalaa. Haavan ylimmät tikit ovat suoraan housujen vyötärön kohdilla ja tämän vuoksi liikkuminen on melko ikävän tuntuista. Nyt reilu kuukausi leikkauksesta liikkuminen alkaa olla jo normaalia. Vyötäröongelman saa pidettyä kurissa housujen valinnalla mutta kireys leikkaushaavan ympärillä helpottaa liikunnalla.

Nyt kun kuukausi on kulunut leikkauksesta, voin alkaa tekemään vähän enempi jotain liikunnallista. Selkä alkoi olla melko jumissa ja muutenkin alkoi tuntumaan, että reeni olisi ajankohtaista. Tein jo kevyen selkä- rintatreenin pariin otteeseen ja seuraavana olisi tarkoitus treenata alakroppaa. Aloitellaan kevyesti ettei haavaan kohdistu liikaa rasitusta, mutta kuitenkin niin että saisin vähän kroppaa ja lihaksia aktivoitua ja rasitettua.

Täytyy katsella muutama viikko miten kroppa palautuu ja miltä haavan alueella tuntuu, mutta ainakaan yläkropan treeni ei tuntunut mitenkään huonolta. Tein liikkeitä aika hyvin alakroppa tuettuna, ja liikkeitä oli mm. ylätalja, alatalja, punnerrus tuetusti, pystypunnerrus istuen ja hauiskääntö keskitetysti.

Eli hitaasti lähdetään hakemaan voimia takaisin ja aloitellaan aika maltillisilla painoilla. Varmaankin noin kuukauden päästä alkaa olla tekeminen reippaampaa.

-A

 

Miksi treenaan niin kuin treenaan? – osa 1.

Kuntosalitreenejä ja tapoja treenata on varmasti lähes yhtä monta kuin on treenaajaakin. Joillakin tavoitteena on lihasmassan selvä kasvu, joillakin vain sopiva kiinteytyminen, jotkut eivät keskity näihin vaan vain haluavat voida hyvin ja ylläpitää hyvää lihaskuntoa, jonka seurauksena hyvin usein on toki edelliset kaksi asiaa.  Jotkut treenaavat fitness-kilpailuihin, mutta suurin osa on ihan ”tavallisia tallaajia”, jotka vain nauttivat salitreeneistä ilman kisatavoitteita.

Meitä on siis moneksi ja nyt halutaankin kertoa, että miten me treenataan ja miksi treenataan niin kuin treenataan 🙂

Meidän kahden hengen taloudessa on kaksi erilaista salilla kävijää. Naiset ensin periaatteella aloitan omat selitykseni 😉 Olen kokeillut monia eri tapoja treenata. Välillä olen treenannut kuntoa ylläpitävällä ja enemmän toiminnallisellakin tavalla. Joskus kokeilin hyvinkin voimapainotteista treeniä, mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana ”perus bodaustyyli” taitaa olla se, jota olen noudattanut ja joka on vienyt täysin mun sydämeni.

Perusperiaatteeltaan mun treenit koostuvat kaksijakoisesta ohjelmasta. Perinteinen yläkroppa / alakroppa jako on ollut nyt käytössä jo jonkin aikaa. Tavoitemäärä on 3 salitreeniä / viikko, jolloin aina toinen osa kehosta kuormittuu kahdesti viikon aikana. Pyrin tekemään aina noin tunnin treenin, jolloin liikkeitä saattaa tulla helposti 5-8, joskus hieman enemmänkin. Sarjoja teen useimmiten 4-5. Toistomääriä en suoraan osaa sanoa, sillä treenaan aina failureen asti. Kun ei enää vain jaksa, pidän tauon. Toki, jos toistomäärät alkavat ylittää sen 15-20, nostan seuraavalle kerralle painoja eli siellä 10-15 nurkilla yleensä pyöritään. Tauot pidän usein lyhyinä, 20-30 s mittaisina. Isommissa ja raskaammissa liikkeissä sitten hieman pidempinä. Käytän lähes joka treenissä myös erilaisia erikoistekniikoita kuten super- ja pudotussarjoja.

Tavoitteena on siis pumppailla kunnolla ja ainakin mulla tälläinen treenitapa on alkanut selvästi tuottaa tulosta. Voimatasot kasvavat ja kyllä se palakin sieltä hiljalleen kasvaa 😉 Fiilis on kyllä tällaisen treenin jälkeen aina aivan huikea! Joka kerta pyrin antamaan kaikkeni ja menemään selvästi sinne epämukavuusalueelle!

-J