Huh mikä päivä! – Päivä mun matkassa

Pitkästä aikaa ajattelin rustailla teille päivä mun matkassa -postauksen. Koko kevät on ollut enemmän tai vähemmän sykkimistä ees taas, ja eilinen oli kyllä jo melkeinpä ”pahimmasta” tai ainakin kiireisimmästä päästä! Onneksi tänään alkaa viikonloppu ja ehtii ottaa pari hetkeä vähän rauhallisemmin 🙂

Eilinen:

Klo 6:50 Herätyskello soi..

Klo 7:05 Nousen sängystä, koska tänään ei auta torkkua pidempään, töissä pitää olla jo ennen kasia (jep, koko kevät on mennyt järkevän unirytmin löytämisessä huonoin lopputuloksin)

Klo 7:45 Aamutoimet check ja työpaikkaa kohti

Klo 7:55 Kuppi kahvia ja aamusmoothien pariin.. Sähköpostien lukemista & päivän suunnittelua

Klo 9:00 Pieni paussi, loput smoothiesta ääntä kohti

Klo 10:50 Lounas esteettisessä muovikipossa mikroon ja ruuan kimppuun. Kerron toisella kertaa vielä enemmän siitä, että mun ruokamääriä on nostettu aika huimasti ja saa ihan jo tehdä töitä syömisen kanssa!

Klo 14:00 Ensimmäinen välipala

Klo 16:15 Edelleen töissä, vielä toinen välipala työn ohessa huiviin. Katson askelmittaria ja se näyttää reilu 8000 askelta vain työpäivän aikana, melkoista juoksemista oli kyllä koko päivä!

Klo 16:35 Kotiin lähdön aika

Klo 16:42 Kotona! Tiskarin tyhjennys ja pyykit koneeseen, koirille päiväruokaa

Klo 17:00 Lenkkivaatteet päälle ja ulos

– klo 17:35 Lenkki läheisellä pururadalla metsän keskellä. Ai että, kun nautin juuri tästä, että pääsee lenkille keskelle rauhoittavaa, huijaista luontoa <3

Klo 17:50 Päiväruuan tekoon

Klo 18:15 Ruokaa!

– klo 19:45 asti siivoilua, järkkäämistä, portaiden pesua ynnä muita kotijuttuja

Klo 19:45 Lähtö PTV-Gymille

Klo 20:00-21:00 Jalkatreeni PT:n kanssa, ihanan virkistävää vaikka väsymys painoikin salille tultaessa!

Klo 21:15 Kotona! Mr. A. on tullut kotiin salilla ollessani, joten lähdetään vielä yhdessä kävelylle koirien kanssa. Saanpahan vähän jalkoja palauteltua

Klo 21:40 Iltapalaa

Klo 22:25 Loput iltajutut

Klo 22:50 Vihdoin peiton alle ja unten maille!

Sellainen kevyt päivä!

Rennompaa viikonloppua,

<3:llä Jenna

Yhteyden löytäminen uudelleen

Kiire. Stressi. Jatkuva kiire. Väsymys. Etäisyys. Ärtymys.

Siinä muutama asia, joita meidän kahden hengen perheessä on koettu etenkin viime talven sekä alkuvuoden aikana. Raksaväsymys uuvutti selvästi meidät molemmat suuremmalla kädellä kuin oltiin uskottukaan. Alussa mainitut asiat alkoivat näkyä parisuhteessa hiljalleen ja lopulta johtivat siihen, että aamulla ei vain olisi jaksanut nousta ja illat vietettiin sohvalla koomaillen netflixin parissa. Liikunta ei kiinnostanut (ainakaan mulla!), koska ei vain jaksanut eikä sen puolen terveellinen ruokakaan. Tämä johti pieneen oravanpyörään ja samat asiat toistuivat ja toistuivat.

Pienistä asioista sai tehtyä yhdellä poikkisanaisella vaikka kuinka isoja eikä riidoilta vältytty.

Vasta viimeisten muutaman viikon aikana väsymys on alkanut väistyä ja on vain oltu kertakaikkisen kyllästyneitä tähän laiskotteluun sekä ärtyneisiin fiiliksiin. Varmasti aiemminkin olen täällä maininnut, että he olivat oikeassa, jotka sanoivat, että talon rakentaminen on raskasta ja niin se olikin. Meille huomattavasti enemmän henkisesti. Fyysinen puoli olisi varmasti sopinut paremmin 😉

Mutta onneksi raskas vaihe alkaa selvästi olla takana ja ollaan alettu nähdä tilanne huomattavasti onnellisimmin silmin. Yhteys on niin sanotusti löydetty uudestaan! Ei se pappi turhaan alttarilla kysy ”Tahdotko…?”. Suhde perustuu pitkälti juuri tahtoon olla toisen kanssa, ei haluun. Raskaammat vaiheet kuuluvat elämään ja suhteisiin, vaikka niitä ei sinne haluaisikaan, mutta onneksi me on pääosin päästy nauttimaan niistä kevyemmistä vaiheista kuitenkin.

Fiilis kotona vaikuttaa huimasti koko muuhun elämään, kuten vaikkapa harrastuksiin. Nyt myös fiilis liikuntaa ja kunnon hikitreenejä kohtaan on taas muuttunut positiiviseksi ja oma hyvinvointi kiinnostaa huomattavasti alkuvuotta enemmän. Lisäksi huomaa, että inspiraatio kirjoittamistakin kohtaa alkaa ehkä hiljalleen taas löytyä! Eli positiivinen vaikutus kaiken kaikkiaan. Tekemistä silti on vielä kotona hurjasti, mutta priorisoimalla asiat saadaan varmasti kaikki hiljalleen hoidettua 🙂 Toki olisi kiva tehdä joka päivä vaikka jokin treeni tai joogailu tai kirjoittaa blogia tai vaikkapa valokuvailla, mutta elämä ei aina pyöri vain niiden kivoimpien juttujen keskellä, välillä pitää tehdä näinkin hurjia uhrauksia, että keskittyy esimerkiksi juuri siihen kotiin ja tuohon puolisoon edes pari kolme iltaa viikosta! 😉

<3:llä Jenna

6 x just nyt

Kiitos nilkan vääntymisen metsälenkillä ja parin viikon vasemman jalan kipuilun, säännöllisten treenien pariin paluu on alkanut melko nihkeästi.. Onneksi jalka alkaa selvästi olla jo parempi! Joo tiedetään, voihan sitä yläkroppaakin treenata, kutsuisinko tätä pieneksi laiskuudeksi? 😉 Puolustuksekseni sanon sen, että tänään suuntaan töiden jälkeen salille ja huomisellekin on treeni tiedossa!

 Eilen vietin puoli päivää vasen poski, leuka ja oikeastaan lähes koko vasen puoli kasvoista puudutettuna! Ihania nuo hampaiden paikkaukset!

Kotona alkaa näyttää koko ajan enemmän siistiltä, ei enää siltä raksalta. Viikonloppuna Mr. A sekä isäni saivat alakertaan ulkovaatteille kaapin kasattua ja saatiin siivottua jälleen hieman turhaa tavaraa pois.. 

Kuukauden päästä ollaan asuttu jo vuosi uudessa talossa! Hui, kuinka nopeasti aika oikein menee?!

Aasinsiltana edellisestä. Mihin aika arkena oikein katoaa? Olisi ihan huikeaa, jos ehtisi kuvailla enemmän ja höpötellä tännekin useammin kuin pari kertaa viikossa. Täytynee alkaa kiinnittämään huomiota enemmän arjen aikasyöppöihin 🙂 

Voisiko se kevät jo oikeasti alkaa? Ei enää tarvitse sataa lunta, vaikka talvea rakastankin! 

Mukavaa keskiviikkoa!

<3:llä Jenna