Tavoitteiden treeniviikko

Heips! Selvästi huomaa kevään tulleen, kun ei enää ehdi edellisenkään vertaa istahtaa koneelle! No suotakoon tämä rauhallisempi kirjoittelutahti näin orastavan kesän kunniaksi, sillä näin suht uudessa omakotitalossa tekemistä riittää enemmän kuin laki sallii ja hommat tietysti etenkin ulkona kasaantuvat näin lämpimälle kaudelle. Täällä siis edelleen ollaan joskin hieman harvemmin käyn moikkaamassa 🙂

En suinkaan tullut kirjoittelemaan omakotitaloelämisestä sen enempää vaan siitä, millainen mun tavoitteiden treeniviikko on (olisi) tällä hetkellä! Kuten alussa sanottu, koti vie jälleen oman aikansa ja aika suurenkin ajan vapaa-ajasta, joten tällaiset treeniviikot ovat varmasti vasta haave tulevaisuudessa. Kuitenkin mun mielestä tällaisella treenijaolla saisi jo mukavasti kehitystä niin lihaskuntopuolella kuin aerobisella, lisäksi ei ole unohdettu kehonhuoltoa sekä sitä tärkeää rauhoittumista & rentoilua. Ideaali mun mielestä on se, että viikko sisältäisi ainakin sen pari lepopäivää. Toisaalta taas treenaamaan olisi todella jees ehtiä kolmekin kertaa viikossa, mutta kyllä tuo kaksikin jo riittäisi 🙂 Tärkeintä on se, että kuuntelee kehoaan ja tarjoaa sille monipuolisesti ärsykkeitä. Esimerkiksi tällä hetkellä selkäni selvästi kaipaa kuntosalille pitkän ajomatkan jälkeen!

Tässä siis se unelmieni treeniviikko:

Tavoitteiden treeniviikko

Maanantai: Kuntosali – Yläkroppatreeni

Tiistai: Agility (Aerobinen)

Keskiviikko: Juoksulenkki, joogahetki

Torstai: Jalkatreeni

Perjantai: Lepo / lenkki / sali – fiiliksen & aikataulun mukaan

Lauantai: Joogahetki

Sunnuntai: Lepo / sali

Aktiivista viikonlopun alkua,

<3:llä Jenna

Suoritus on lopulta kiinni omasta päästä

 

Olen viimeisen puolen vuoden, vuoden aikana oivaltanut kuinka mahdottoman paljon esimerkiksi urheilusuoritukseen vaikuttaa oma pää. Se on oikeastaan hyvinkin mielenkiintoista, että vaikka osaisit esimerkiksi tekniikat ja liikkeiden oikean ajoituksen kuinka hyvin tahansa, voi suoritus mennä silti pahasti metsään, jos mieli ei ole 100 %sti keskittynyt olemaan mukana.

Mun ns. pääharrastukset ovat sekä kuntosali että agility. Molemmissa lajeissa vaaditaan suorituksen aikana täydellistä keskittymistä. Jos salilla juttelet liikkeen aikana kaverin kanssa tai mietit kauppalistaa tai keskityt ylipätään mihin tahansa muuhun asiaan kuin siihen mihin juuri sillä hetkellä pitäisi, ei liike välttämättä edes mene sinne minne pitää ja on hyvinkin todennäköistä, että viimeiset toistot jäävät tekemättä ja suurin hyöty treenistä saavuttamatta. Kun taas keskityt treenattavaan kohteeseen, huomaat varsin nopeasti tuntuuko liike siellä missä pitää ja saat puserrettua ne viimeisetkin pisarat liikkeestä. Näin kehittyminenkin on varmempaa ja saat treenistä todellista hyötyä.

Sama pätee myös nopeatempoisemmissa lajeissa kuten esimerkiksi siellä agilitykentällä. Laji saattaa näyttää ulkopuolisen silmään helpolta, kuten tietysti kuntosalilla tehtävät liikkeet oikealla tekniikallakin näyttävät helpolta. Mutta eihän se suorittaminen ole niin helppoa ennen kuin alla on tuhansia toistoja ja tekniikoiden hiomisia. Jos agilityssä ajatteleekaan jotain muuta kuin seuraavaksi suoritettavaa estettä ja omaa sijoittumistaan esteeseen nähden, ohjautuu koira erittäin todennäköisesti väärälle esteelle tai suorittaa sen hetkisen esteen väärin. Ja syy miksi koira suoritti sen esteen väärin tai väärän esteen, on näissä tapauksissa ja suurimmassa osassa muitakin tapauksia ohjaajan, ei koiran. Kun ajatus ei ole täysin mukana, saattaa ohjaaja muuttaa hieman omaa ohjauslinjaansa tai vaikkapa kääntää päätänsä muutaman asteen väärään suuntaan, jolloin virhe tapahtuu. Laji on todella herkkä, joten fokus on erittäin tärkeää.

Mun mielestä on oikeastaan hassua edes lähteä kuntosalille tai minkään muunkaan keskittymistä vaativan suorituksen pariin, jos tuntuu siltä, että tänään ajatus harhailee syystä tai toisesta milloin missäkin eikä pysty irrottamaan mieltään suoritukseen. Tällöin kannattaa vaikkapa käväistä lenkillä tai ottaa pieni venyttelytuokio (edit: tässä viitattiin aiemmin joogaan, jika sekin toki vaatii sitä keskittymistä! epähuomio kirjoittajalta 🙂 ). Selvittää ajatukset ja suunnata vasta huomenna esimerkiksi sinne salille 🙂

-J

 

Miksi treenaan niin kuin treenaan? – osa 1.

Kuntosalitreenejä ja tapoja treenata on varmasti lähes yhtä monta kuin on treenaajaakin. Joillakin tavoitteena on lihasmassan selvä kasvu, joillakin vain sopiva kiinteytyminen, jotkut eivät keskity näihin vaan vain haluavat voida hyvin ja ylläpitää hyvää lihaskuntoa, jonka seurauksena hyvin usein on toki edelliset kaksi asiaa.  Jotkut treenaavat fitness-kilpailuihin, mutta suurin osa on ihan ”tavallisia tallaajia”, jotka vain nauttivat salitreeneistä ilman kisatavoitteita.

Meitä on siis moneksi ja nyt halutaankin kertoa, että miten me treenataan ja miksi treenataan niin kuin treenataan 🙂

Meidän kahden hengen taloudessa on kaksi erilaista salilla kävijää. Naiset ensin periaatteella aloitan omat selitykseni 😉 Olen kokeillut monia eri tapoja treenata. Välillä olen treenannut kuntoa ylläpitävällä ja enemmän toiminnallisellakin tavalla. Joskus kokeilin hyvinkin voimapainotteista treeniä, mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana ”perus bodaustyyli” taitaa olla se, jota olen noudattanut ja joka on vienyt täysin mun sydämeni.

Perusperiaatteeltaan mun treenit koostuvat kaksijakoisesta ohjelmasta. Perinteinen yläkroppa / alakroppa jako on ollut nyt käytössä jo jonkin aikaa. Tavoitemäärä on 3 salitreeniä / viikko, jolloin aina toinen osa kehosta kuormittuu kahdesti viikon aikana. Pyrin tekemään aina noin tunnin treenin, jolloin liikkeitä saattaa tulla helposti 5-8, joskus hieman enemmänkin. Sarjoja teen useimmiten 4-5. Toistomääriä en suoraan osaa sanoa, sillä treenaan aina failureen asti. Kun ei enää vain jaksa, pidän tauon. Toki, jos toistomäärät alkavat ylittää sen 15-20, nostan seuraavalle kerralle painoja eli siellä 10-15 nurkilla yleensä pyöritään. Tauot pidän usein lyhyinä, 20-30 s mittaisina. Isommissa ja raskaammissa liikkeissä sitten hieman pidempinä. Käytän lähes joka treenissä myös erilaisia erikoistekniikoita kuten super- ja pudotussarjoja.

Tavoitteena on siis pumppailla kunnolla ja ainakin mulla tälläinen treenitapa on alkanut selvästi tuottaa tulosta. Voimatasot kasvavat ja kyllä se palakin sieltä hiljalleen kasvaa 😉 Fiilis on kyllä tällaisen treenin jälkeen aina aivan huikea! Joka kerta pyrin antamaan kaikkeni ja menemään selvästi sinne epämukavuusalueelle!

-J