Kamera – bloggaajan toiseksi tärkein työväline, mutta miten sitä "ajetaan"?

Nyt tulee kuulkaas aika teknistä juttua! Nimittäin hitusen yksityiskohtaisempaa asiaa kameran käytöstä 🙂 Bloggaajan toiseksi tärkein työväline on ehdottomasti se kamera. En ainakaan ole törmännyt blogiin, jossa ei kuvia olisi 😉 Tärkeimpänä työvälineenä pidän tietokonetta/läppäriä/tablettia, jolla itse teksti tuotetaan. Nykyisin kännykkäkamerat ovat kehittyneet huimasti ja niillä saakin etenkin hyvässä valaistuksessa loistavia kuvia. Mutta ei ne järkkäritkään ole maailmasta kadonneet, joten ajattelin perehtyä tässä tekstissä hieman tärkeimpiin kameran asetuksiin ja ominaisuuksiin.

Hyvin usein kuvia otetaan AUTO-asetuksella, jolla saa toki ihan hyviä kuvia. Mutta mitä ne kaikki muut kameran asetukset sitten tekevät? Uskaltauduin muutama kuukausi sitten kääntämään kameran asetusten säätörullaa ja tutustumaan eri asetuksiin. Tosin en voi sanoa, että mikään valokuvaaja vieläkään olen, mutta ehkä pientä kehitystä on tapahtunut!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaustiloja, eli niitä säätörullan kirjaimia on erilaisia, aloitetaan näistä:

  • AUTO = täysautomaattinen kuvaustila

    • Kamera säätää tällä asetuksella itse valotusajan ja aukon sekä lisäksi ISO-herkkyyden

  • = Program mode (programmed auto)

    • Lähes sama kuin AUTO-tila
    • Riippuen kamerasta, kuvaaja voi tehdä joitain säätöjä
    • Kuvaaja asettaa itse ISO-herkkyyden

  • Tv/S= Time (shutter) priority, suljinautomatiikkatila

    • Kuvaaja valitsee valotusajan, kamera mittaa ja säätää aukon sopivaksi
    • Yleinen sääntö: käsivaralta kuvattaessa valotusaika pitää olla 1/60s tai lyhyempi
    • Kuvaaja asettaa ISO-herkkyyden

  • Av/A = Aperture priority, aukkoautomatiikkatila

    • Kuvaaja valitsee aukon, kamera mittaa ja säätää valotusajan
    • Kuvaaja asettaa ISO-herkkyyden

  • M = Manual mode

    • Kuvaaja valitsee kaikki asetukset; aukon, valotusajan, ISO-herkkyyden

  • Näiden lisäksi asetuksia voi olla muitakin kamerakohtaisesti. Esimerkiksi omassa Olympus OMD E-M10 löytyy lisäksi mm. ART (tällä saa erialisia filttereitä kuvaan, kuten mustavalko, seepia ym.)

IMG_20150518_205303

Järkkäreihin tulee usein mukana ”perus” objektiivi. Siis sellainen, joka toimii oikeastaan kaikissa tilanteissa suhteellisen hyvin. Objektiiveja löytyy kyllä lukuisia erilaisia eli siinä vaiheessa, kun se olemassa oleva objektiivi ei enään tunnu riittävän omaan käyttötarkoitukseen, voi kameralaukkuun ostaa toisen. Mulla kävi niin, että kun riittävän kauan olin yrittänyt ottaa hyviä ruokakuvia sekä kuvia ihmisistä zoom-objektiivilla (3.5-5.6/18-55), halusin saada kuvasta sellaisen, jossa tausta olisi blurrattu. No tuolla ed. objektiivilla homma ei yksinkertaisesti onnistunut ja Photo Shopissa kuvan muokkaaminen vie tuhat ja yksi tuntia, joten päädyttiin ostamaan kiinteän polttovälin objektiivi (1.8/50), joka vei kuvaamisen ihan uudelle tasolle 🙂 Tuossa Olympuksen kamerassa objektiivina on kiinteä 25mm/1.8, nämä edellä mainitut objektiivit ovat käytössä vanhassa Sony NEX-5:ssa.

Mitä ihmettä sitten tarkoittavat nämä objektiivien merkinnät ja mitä kaikkia ominaisuuksia objektiivissa on?:

  • Polttoväli objektiivissa voi olla joko kiinteä tai zoom

    • Digitaalinen zoomaus tarkoittaa sitä, että pikseleitä kuvassa suurennetaan eli jos zoomaat kovin lähelle kohdetta ja otat kuvan, ja tämän jälkeen katselet kuvaa isolta näytöltä, saat todennäköisesti ihailla sellaista kivaa pikselimössöä

  • Objektiivin valovoima (f-arvo) = objektiivin valoaukon ja polttovälin suhde

  • Merkintä ”50mm f/1.8” tarkoittaa; polttoväli on 50mm ja valovoima on 1.8 (tämä on juuri sama kuin oma kiinteä objektiivini)

  • Tarkennus: normaalisti automaattitarkennus, mutta itse olen alkanut suosia enemmän manuaalista tarkennusta etenkin silloin, kun kuvaan ruokia tai ihmisiä (muista aina tarkentaa ihmisten silmät tarkoiksi!)

  • Syvyysterävyys = syvyyssuuntainen alue, jossa kuvattavat kohteet ovat kunnolla tarkentuneita. Käytännössä mitä suurempi aukko, sitä syvyysterävämpi kuva on ja toisinpäin. Kuvattaessa tulisi jättää 1/3 ”tilasta” kuvaajan ja kohteen väliin, 2/3 kohteen taakse

  • Filtterit: Objektiivin eteen on mahdollista asentaa erilaisia filttereitä, joilla kuvan värisävyjä tai kirkkautta saadaan muutettua. Vähän samaan tapaan kuin se, että katsoisit erilaisten aurinkolasien läpi 😉 UV-filtteri on ehkä tärkein, koska se poistaa sinisyyden kuvista estämällä auringonvalon menemisen kennolle samalla suojaten objektiiviä naarmuilta. Toki ilmankin pärjää, mutta näillä voi olla hauska leikkiä!

Itse kuvaan useimmiten A- eli aukkoasetuksella. Aukon valitseminen vaatii aina vähän pohtimista, sillä se ei ole näin insinöörille ihan loogisinta 😉 :

  • Pieni luku>suuri aukko, suuri luku>pieni aukko

    • Vaikuttaa syvyysterävyyteen

      • pieni aukko>suuri syvyysterävyys
      • suuri aukko>pieni syvyysterävyys

  •  Eli suurella aukolla kuvia otettaessa (f-luku pieni) saadaan kohde enemmän esiin, kun tausta saadaan blurrattua. Esimekiksi potretit

Suljin määrittelee valotusajan. Mitä nopeampi suljinaika, sen vähemmän valoa ehtii kennolle, eli sen vähemmän kuva valottuu. Esim. todella valoisana aurinkoisena päivänä valotusaika voi olla esim. 1/4000 s. Illan hämärtyessä kuvaus voinee taas vaatia usean sekunnin valotusajan, jotta kuvasta tulee tarpeeksi valoisa.

  • Valotusaika käsivaralta kuvatessa tulisi valita yleensä niin, että objektiivin polttovälin käänteisluku on pisin valotusaika, ilman että kuva on epätarkka. Esim. 50 mm objektiivissä olisi  valotusaika 1/50 s

  • Pitkällä valotusajalla saa esim. veden näyttämään sumuiselta

Kenno eli se osuus kamerasta, joka vastaanottaa valon, muodostaa kuvan. Mitä suurempi kenno, sen enemmän se voi ottaa vastaan valoa samalla valotuksella, ja siten erityisesti hämärässä otetuista kuvista tulee parempia ja niin sanottua kohinaa on yleensä vähemmän kuin pienemmillä kennoilla. Markkinoilla on useita eri kennokokoja.

  • Täyden koon kenno 24x36mm²

  • Pikseleiden määrä esim. 15 Mpix

  • Kennon herkkyys normaalisti välillä ISO 50…12800.

    • Herkkyyden nostaminen lisää kohinaa (rakeisuutta) kuvassa
    • Käytännössä ISO 800 on vielä hyvä, mutta riippuu paljon kamerasta. Joillakin kameroilla paljon suurempikin ISO on vielä hyvän näköinen
    • Jos mahdollista, käytä ISO 100…200

Valkotasapaino (white balance). Tätä yleensä on tarpeen säätää, sillä kuvasta tulee helposti ”oudon” värinen tietyissä tilanteissa. Helpoin tapa säätää on ottaa kuva valkoisesta paperista valkotasapainoasetuksissa ja käyttää kameran määrittämää valkotasapainoarvoa kaikille kuville, jotka ottaa samoissa olosuhteissa sillä hetkellä. Yleisiä muita asetuksia ovat:

  • Automaattinen valkotasapaino
  • Hehkulamppu
  • Loisteputki
  • Päivänvalo
  • Pilvinen sää

Kuvan resoluutio

  • Kuvaajan valittavissa
  • Kannattaa käyttää mahdollisimman suurta resoluutiota, muistikortista riippuen

Kuvan tallennus

  • Yleisin jpeg
  • RAW-muoto eli raakakuva (suuri tiedostokoko, avaus vaatii erillisen ohjelman). Toisaalta myös kuvan jälkikäsittely esim. valkotasapainojen säätö, on helpompaa kuin jpeg-kuvilla. Lisäksi kuvia ei ole pakattu joten informaatio säilyy tarkemmin.

Sellainen ”lyhyt” tietopaketti kamerasta 🙂
Ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua,
<3:llä Jenna
 

jenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta