Huh mikä päivä! – Päivä mun matkassa

Pitkästä aikaa ajattelin rustailla teille päivä mun matkassa -postauksen. Koko kevät on ollut enemmän tai vähemmän sykkimistä ees taas, ja eilinen oli kyllä jo melkeinpä ”pahimmasta” tai ainakin kiireisimmästä päästä! Onneksi tänään alkaa viikonloppu ja ehtii ottaa pari hetkeä vähän rauhallisemmin 🙂

Eilinen:

Klo 6:50 Herätyskello soi..

Klo 7:05 Nousen sängystä, koska tänään ei auta torkkua pidempään, töissä pitää olla jo ennen kasia (jep, koko kevät on mennyt järkevän unirytmin löytämisessä huonoin lopputuloksin)

Klo 7:45 Aamutoimet check ja työpaikkaa kohti

Klo 7:55 Kuppi kahvia ja aamusmoothien pariin.. Sähköpostien lukemista & päivän suunnittelua

Klo 9:00 Pieni paussi, loput smoothiesta ääntä kohti

Klo 10:50 Lounas esteettisessä muovikipossa mikroon ja ruuan kimppuun. Kerron toisella kertaa vielä enemmän siitä, että mun ruokamääriä on nostettu aika huimasti ja saa ihan jo tehdä töitä syömisen kanssa!

Klo 14:00 Ensimmäinen välipala

Klo 16:15 Edelleen töissä, vielä toinen välipala työn ohessa huiviin. Katson askelmittaria ja se näyttää reilu 8000 askelta vain työpäivän aikana, melkoista juoksemista oli kyllä koko päivä!

Klo 16:35 Kotiin lähdön aika

Klo 16:42 Kotona! Tiskarin tyhjennys ja pyykit koneeseen, koirille päiväruokaa

Klo 17:00 Lenkkivaatteet päälle ja ulos

– klo 17:35 Lenkki läheisellä pururadalla metsän keskellä. Ai että, kun nautin juuri tästä, että pääsee lenkille keskelle rauhoittavaa, huijaista luontoa <3

Klo 17:50 Päiväruuan tekoon

Klo 18:15 Ruokaa!

– klo 19:45 asti siivoilua, järkkäämistä, portaiden pesua ynnä muita kotijuttuja

Klo 19:45 Lähtö PTV-Gymille

Klo 20:00-21:00 Jalkatreeni PT:n kanssa, ihanan virkistävää vaikka väsymys painoikin salille tultaessa!

Klo 21:15 Kotona! Mr. A. on tullut kotiin salilla ollessani, joten lähdetään vielä yhdessä kävelylle koirien kanssa. Saanpahan vähän jalkoja palauteltua

Klo 21:40 Iltapalaa

Klo 22:25 Loput iltajutut

Klo 22:50 Vihdoin peiton alle ja unten maille!

Sellainen kevyt päivä!

Rennompaa viikonloppua,

<3:llä Jenna

6 x just nyt

Kiitos nilkan vääntymisen metsälenkillä ja parin viikon vasemman jalan kipuilun, säännöllisten treenien pariin paluu on alkanut melko nihkeästi.. Onneksi jalka alkaa selvästi olla jo parempi! Joo tiedetään, voihan sitä yläkroppaakin treenata, kutsuisinko tätä pieneksi laiskuudeksi? 😉 Puolustuksekseni sanon sen, että tänään suuntaan töiden jälkeen salille ja huomisellekin on treeni tiedossa!

 Eilen vietin puoli päivää vasen poski, leuka ja oikeastaan lähes koko vasen puoli kasvoista puudutettuna! Ihania nuo hampaiden paikkaukset!

Kotona alkaa näyttää koko ajan enemmän siistiltä, ei enää siltä raksalta. Viikonloppuna Mr. A sekä isäni saivat alakertaan ulkovaatteille kaapin kasattua ja saatiin siivottua jälleen hieman turhaa tavaraa pois.. 

Kuukauden päästä ollaan asuttu jo vuosi uudessa talossa! Hui, kuinka nopeasti aika oikein menee?!

Aasinsiltana edellisestä. Mihin aika arkena oikein katoaa? Olisi ihan huikeaa, jos ehtisi kuvailla enemmän ja höpötellä tännekin useammin kuin pari kertaa viikossa. Täytynee alkaa kiinnittämään huomiota enemmän arjen aikasyöppöihin 🙂 

Voisiko se kevät jo oikeasti alkaa? Ei enää tarvitse sataa lunta, vaikka talvea rakastankin! 

Mukavaa keskiviikkoa!

<3:llä Jenna

Ei se pelkkä ulkonäkö, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi

Eilen 6.5.17 vietettiin Älä laihduta -päivää. Raksakiireiden keskellä en ehtinyt näppiksen ääreen, mutta sivuan asiaa hieman nyt:

Ulkonäkö oli pääosin se juttu, jonka vuoksi aikanaan aloitin kuntosalitreenin. Muistan vieläkin, kun ensimmäistä kertaa salille marssiessani sanoin PT:lle, että tee mulle sellainen treeniohjelma, jolla voisin saada lihasmassaa. Ihailin jo silloin, vuonna 2009 timmejä ja sopivasti lihaksikkaita naisia. Halusin olla itsekin sellainen. PT sanoi, että ei se lihas sieltä sulla kyllä niin nopeasti kasva, jos kasvaa ollenkaan. Tämän PT:n kanssa se ensimmäinen tapaaminen jäi myös viimeiseksi. No, hän oli täysin väärässä sen suhteen, että sellaista hoikkaa noin 55 kiloista kukkakeppiä muistuttavaa kroppaa ei muka saisi lihaksikkaammaksi! Jotenkin ne sanat kolahtivat silloin sen verran lujaa, että päätin, että kele!, kyllä varmasti pala kasvaa! Ja niinhän se kasvoi. Mutta vuosien varrella motiivi kuntosalilla käymiseen ja muunkin liikunnan viikkorytmiin liittämiseen on muuttunut huomattavasti enemmän ulkonäkökeskeisestä tavoittelemaan kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kun käyn säännöllisesti kuntosalilla, pysyy jumit poissa ja selkä (joka on kipuillut aikanaan vaikka kuinka ja paljon) kunnossa. Mieli on virkeä ja uni on huomattavasti parempaa. Kun tähän yhdistää reippaan, terveellisen syömisen, kasvaa se lihaskin siellä hiljalleen. Kuntosalitreenin ympärille olen yhdistänyt lenkkeilyn, agilityn sekä joogan. Lajit, joista itse nautin suunnattomasti. Stressitasot pysyvät alhaalla, kun piipahtaa työpäivän jälkeen läheisessä metsässä reippailemassa sekä joogaa pari kertaa viikossa oman fiiliksen mukaan. Välillä rauhallisempaa yin-joogaa, välillä vaikkapa dynaamisempaa astangaa.

Mitä tulee laihduttamiseen omalla kohdallani, täytyy sanoa, että en ole ikinä uhrannut ajatustakaan sille, että mun pitäisi tästä laihtua. Vuosien varrella sitä on oppinut arvostamaan toimivaa ja tervettä kehoa. Sitä kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mielestäni se on juuri se tärkein asia, jota voit oman hyvinvointisi eteen tehdä. Kun mietit omia elintapojasi ja tarvittaessa korjaat niitä astetta terveellisempään suuntaan, huomaat jo varmasti melko pian kuinka fiilis muuttuu ehkäpä siitä nuutuneesta ja väsyneestä virkeään ja jaksavaan. Terveydelle haitallisia tiloja ovat tietysti huomattava ali- tai ylipaino, mutta muuten paino ei juurikaan kerro mitään. Itse olen tässä vuosien varrella muuttunut hiljalleen alipainoisesta normaalipainoiseksi, mutta tätä painon muutostakin tärkeämpää on oma vointi. Jaksan tehdä asioita paljon paremmin kuin ennen, ja voin kokonaisvaltaisesti huomattavasti paremmin. Vaa’alla käynnin olen lopettanut jo aika päivää sitten, ja säästänyt painolukeman tuijottamiseen ja siitä vatvomisen oman kehon voinnin kuunteluun. Myös sen hetkellisen ruokien punnitsemisen sekä herkkupäivästä totaalikieltäymisen olen jättänyt taakse. Elämästä pitää nauttia!

Muista, että olet juuri hyvä sellaisena kuin olet! Mutta jos olo tuntuu nihkeältä eikä oikein jaksa, suosittelen elämäntapojen pientä viilausta liikunnan ja ruokailutottumusten myötä rennolla fiiliksellä 🙂

#älälaihduta

<3:llä Jenna