Kun mikään ei pelaa

Eilen salilla tuntui siltä, että nyt on lähdetty hyvän nousukiidon jälkeen kohti alamäkeä. Vuorossa oli ojentaja-hauis-olkapää -treeni ja ainoastaan ojentajat toimivat. Eli siis ojentajiin sain nostettua painoja, mutta sekä haukkari että olkapäät tökkivät ja pahasti.. Juuri eräs ystäväni kysyi, että kirjoitatko ikinä tänne niistä päivistä, kun ei vaan yksinkertaisesti suju ja nyt sitten tuli yksi sellainen! Yksi syy tähän on varmasti väsymys. Lauantaina istuimme iltaa parin ystäväpariskunnan kanssa ja iltahan venyi sitten vähän myöhempään.. Itselleni tuo valvominen on usein se pahin ja ns. palautumiseen/rytmin löytämiseen menee sitten pari kolme päivää. 

Illalla tein banaanilettuja! Ovat kyllä erinomaisia ja vaikka olen allerginen banaanille niin kypsennettynä pystyn näitä lettuja syömään 🙂 Ohje on varsin helppo (ja protskun saanti taattu!):

2 kananmunaa
1 banaani
hippunen leivinjauhetta 
kourallinen kaurahiutaleita

ainekset sekoitetaan keskenään ja annetaan seistä hetken
ohjeesta tulee noin 4 lettua (10 cm halkaisijaltaan) 

tarjoillaan esim. marjojen kera lämpiminä, nam!

Tänään oli vuorossa juoksemista, agilityn merkeissä. Kyllä sai taas juosta ja tällä kertaa ohjaaja oli koiraa nopeampi! On se agility vaan haastava laji, mutta pikku hiljaa siinäkin kehittyy 🙂 

Ai niin, kävimme mieheni kanssa sunnuntaina katsomassa Serj Tankianin konsertin Kievin sinfoniaorkesterin kanssa. Oli aivan huikea konsertti! 

Huomenna olisi taas vuorossa salitreenit, selkä-rinta -päivä. Nyt katsomaan Sillan ensimmäistä kautta, olen ihan koukussa siihen!

Blogin kirjoittamista ja välipalaa
jenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta