Onnellinen(ko)?

Mulla on kotona työpöydällä vihko, johon kirjoitan muistiin blogipostausideoita, aina kun tulee mieleen. Onnellinen. Tämä sana, tunne, on lukenut siellä jo pitkään. En kuitenkaan oo ehtinyt sitä kovin paljoa pohtia. Tänä lauantaina Monna treenaa -blogissa oli tosi hyvä kirjoitus ”Mikä tekee sut onnelliseksi?”. Siinä kysyttiin juuri tätä. Josko nyt siis olisi aika miettiä asiaa omalta kohdalta.
Olenko onnellinen? Mikä tekee just mut onnelliseks? Mielestäni olen onnellinen. Mut tekee onnelliseksi monet asiat. Se, että mun läheiset voi hyvin on ehkä tärkein. Myös koirani lasketaan läheisiin 😉 Se, että itse voi hyvin, sekä henkisesti että fyysisesti, on myös tärkeää. Se, että saan tehdä asioita, joista nautin, lisäävät myös onnellisuuttani.
Tämä viimeisen puolen vuoden ( puhun nyt vain puolesta vuodesta, koska silloin tää homma alkoi ihan tosissaan.. ennen sitä oli hyviä alkuja, mutta ei sellaista nyt kokemaani, joka on toivottavasti pysyvää!) aikana tekemäni / kokemani elämäntapamuutos on lisännyt onnellisuuttani. Se, että voi fyysisesti paremmin vaikuttaa ainakin mulla siten, että voin myös henkisesti paremmin. Puolen vuoden aikana oon kokenut paljon sekä ylä- että alamäkiä, mutta tavoitteena kun on saada elämäntapa sellaiseksi, että voi hyvin (lähes) koko ajan, ei ne pienet alamäet haittaa. Nehän vaan vahvistaa ja kasvattaa. 

Se henkinen hyvinvointi on sitten hankalampi saavuttaa. Ainakin mun on. Pitää oppia tuntemaan itsensä hyvin ja ymmärtää se, että aina ei voi onnistua. Aina ei vaan oo hyvä päivä. Tässä on vielä harjoittelemista, mutta onhan sitä aikaakin 🙂 
Oon miettinyt myös onnellisuutta materian kannalta. Tekeekö materian haaliminen ihmisestä onnellisen? Mielestäni ei. Saa toki olla erimieltäkin! Materia tyydyttää ihmisen tarpeita. Tai ei aina kaikki ole tarpeellista, mutta se materia kuitenkin jollakin tapaa täyttää ihmisen ”halua omistaa”. Tämä ei siis mielestäni lisää onnellisuutta vaan tekee ihmisestä hetkittäin tyytyväisen. Jos vaikkapa tarvitsen salille uudet trikoot, ostan ne ja olen tyytyväinen. En kuitenkaan varsinaisesti onnellinen. Iloinen kuitenkin 🙂
Mutta niin. Olen onnellinen. Voin hyvin. Haluan toki lisätä sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiani, mutta se tulee sitten ajan kanssa. Jos näitä nyt voi jotenkin lisätä saatikka mitata. Ei kannata kuitenkaan liikaa yrittää. Kuuntelee kehoaan ja mieltään. Tässä toimii se hetki ihan vain yksin 😉  
Ootko sä onnellinen? Koska viimeksi oot pysähtynyt ja miettinyt, että olenko onnellinen? Mielelläni kuulen myös teidän mielipiteitä ja kommentteja asiaan 🙂
Olkaa onnellisia, 
<3 Jenna
jenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta