Suoritus on lopulta kiinni omasta päästä

 

Olen viimeisen puolen vuoden, vuoden aikana oivaltanut kuinka mahdottoman paljon esimerkiksi urheilusuoritukseen vaikuttaa oma pää. Se on oikeastaan hyvinkin mielenkiintoista, että vaikka osaisit esimerkiksi tekniikat ja liikkeiden oikean ajoituksen kuinka hyvin tahansa, voi suoritus mennä silti pahasti metsään, jos mieli ei ole 100 %sti keskittynyt olemaan mukana.

Mun ns. pääharrastukset ovat sekä kuntosali että agility. Molemmissa lajeissa vaaditaan suorituksen aikana täydellistä keskittymistä. Jos salilla juttelet liikkeen aikana kaverin kanssa tai mietit kauppalistaa tai keskityt ylipätään mihin tahansa muuhun asiaan kuin siihen mihin juuri sillä hetkellä pitäisi, ei liike välttämättä edes mene sinne minne pitää ja on hyvinkin todennäköistä, että viimeiset toistot jäävät tekemättä ja suurin hyöty treenistä saavuttamatta. Kun taas keskityt treenattavaan kohteeseen, huomaat varsin nopeasti tuntuuko liike siellä missä pitää ja saat puserrettua ne viimeisetkin pisarat liikkeestä. Näin kehittyminenkin on varmempaa ja saat treenistä todellista hyötyä.

Sama pätee myös nopeatempoisemmissa lajeissa kuten esimerkiksi siellä agilitykentällä. Laji saattaa näyttää ulkopuolisen silmään helpolta, kuten tietysti kuntosalilla tehtävät liikkeet oikealla tekniikallakin näyttävät helpolta. Mutta eihän se suorittaminen ole niin helppoa ennen kuin alla on tuhansia toistoja ja tekniikoiden hiomisia. Jos agilityssä ajatteleekaan jotain muuta kuin seuraavaksi suoritettavaa estettä ja omaa sijoittumistaan esteeseen nähden, ohjautuu koira erittäin todennäköisesti väärälle esteelle tai suorittaa sen hetkisen esteen väärin. Ja syy miksi koira suoritti sen esteen väärin tai väärän esteen, on näissä tapauksissa ja suurimmassa osassa muitakin tapauksia ohjaajan, ei koiran. Kun ajatus ei ole täysin mukana, saattaa ohjaaja muuttaa hieman omaa ohjauslinjaansa tai vaikkapa kääntää päätänsä muutaman asteen väärään suuntaan, jolloin virhe tapahtuu. Laji on todella herkkä, joten fokus on erittäin tärkeää.

Mun mielestä on oikeastaan hassua edes lähteä kuntosalille tai minkään muunkaan keskittymistä vaativan suorituksen pariin, jos tuntuu siltä, että tänään ajatus harhailee syystä tai toisesta milloin missäkin eikä pysty irrottamaan mieltään suoritukseen. Tällöin kannattaa vaikkapa käväistä lenkillä tai ottaa pieni venyttelytuokio (edit: tässä viitattiin aiemmin joogaan, jika sekin toki vaatii sitä keskittymistä! epähuomio kirjoittajalta 🙂 ). Selvittää ajatukset ja suunnata vasta huomenna esimerkiksi sinne salille 🙂

-J

 

jennaa

2 vastausta artikkeliin “Suoritus on lopulta kiinni omasta päästä”

  1. Joogassa sitä vasta mielen pitääkin olla treenissä. Koko ajan mielen avulla treenataan kroppaa. Ei ihme ettei jengi aina saa tuntumaa joogassa (tai pilateksessa) :D.

    • Ihan oikeassa olet! Innoissani kirjoitin hieman väärin 🙂 Tottakai joogassa pitää keskittyä myös todella paljon !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta