Treeniin voimaa itsensä psyykkaamisesta

jalkaprässi reisiojennus
Oon taistellut monta vuotta mun pään kanssa siitä, että oppisin luottamaan itseeni sekä taitoihini. Siihen, että kyllähän mä ihan oikeasti osaan ja joissakin asioissa oon vielä todella hyväkin! Suomalainen ”noo emmää nyt oikein osaa” -asenne on syöpynyt meikäläiseen vähän liiankin syvälle!
Tiistaina agilitytreeneissä koin pienen ahaa-elämyksen, kun kouluttajamme puhui ennen treeniä juuri siitä, mihin treeneissä ja kilpailuissa keskittyy sekä ennen, niiden aikana että jälkeenkin. Puhuttiin myös siitä, miltä tuntuu ennen kilpailuja ja miltä ennen treeniä. Kisoissa mua jännittää aina sopivasti. Sillä tavalla, että jännitys saa mut skarppaamaan ja nauttimaan kilpailutilanteesta. Treeneissä ei samanlaista fiilistä taas tule, joten lähdettiin miettimään myös sitä, millä se saataisiin luotua. Mitä tulee tuohon keskittymiseen, niiin jos esimerkiksi agilityssä fokus on seuraavassa esteessä koiran sijaan, varmasti jossakin kohtaa rataa tulee virhe, joita ei sinne kilpailuradalle mahdu yhtäkään, jos haluat pärjätä. Rataantutustuttaessa mietitään ne omat ja koiran linjat sekä painetaan tuleva rata tiukasti mieleen, selkäytimeen voisi sanoa. Itse radalla sitten keskitytään koiraan, kun tiedetään jo mihin ollaan milläkin hetkellä menossa ja miten. Kun treenissä sitten keskittyi koiraan ja siihen fiilikseen, joka tulee, kun radan suorittaa parhaalla mahdollisella tavalla, ei virheitä tullut ja olo oli mieletön treenien jälkeen!

Samaa voi mun mielestä soveltaa hyvin myös esimerkiksi kuntosalitreenaamiseen. Jos treeniä ennen et mieti mitä lähdet tekemään, koska kyllä se siellä treeniohjelmassa lukee. Etkä sen kummemmin salillakaan keskity liikkeeseen, vaan teet vaan niillä painoilla, jotka lappuun on kirjoitettu ja sen verran toistoja, kun ohjelmassa lukee, et varmasti saa kummoista treeniä aikaiseksi. Jos vielä tähän yhdistää muiden treenien seuraamisen omaan keskittymiseen sijaan, niin voi jo hitusen miettiä, että kannattiko sinne salille ylipäätään lähteä.

Eli ennen treeniä kannattaa miettiä valmiiksi mitä aikoo treenata ja käydä joko valmis treeniohjelma läpi tai miettiä suunnitelma valmiiksi treeniä varten. Voi myös hieman miettiä sitä, miltä treenissä tuntuu sekä miltä treenin jälkeinen olo tuntuu. Itse treenissä puolestaan kannattaa keskittyä täysin siihen liikeeseen, jota on tekemässä ja juurikin siihen, missä liikkeen pitää tuntua. Ei jalkoja treenaavan hienoihin legginsseihin tai salimaken hauiksen kehittymiseen. Kun keskityt kehon fiiliksiin, voit huomata kuinka helposti sait tehtyä muutaman toiston enemmän kuin viime kerralla tai painot nousivat viime kertaan verrattuna tai vaikkapa palautumisajan seuraavaan sarjaan ei tarvitsekaan olla niin pitkä. Eli ”psyykkaamalla” itseäsi jo ennen treeniä sekä sen aikana, saat takuuvarmasti treenistä enemmän tehoja irti kuin ilman sitä! Ja muista painaa mieleesi se fiilis treenin jälkeen, mun mielestä siihen endorfiiniryöppyyn jää vähän koukkuun 😉

On ollut jännä huomata kuinka paljon oma mieli loppujen lopuksi vaikuttaakaan esimerkiksi juuri urheilusuoritukseen!
<3:llä Jenna

jenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta