Vähemmällä treenillä riittävästi kehitystä?

J:

20170129_131705

Vuoden ensimmäinen kuukausi alkaa olla ohi. Tämä kuu on ollut myös ensimmäinen ties kuinka pitkään aikaan, kun meidän perheessä stressitasot ovat olleet todella alhaalla. Meininki on ollut positiivista ja rentoa. Sitä ihan normaalia mukavaa arkea 🙂

Intoa ja energiaa tehdä niitä ihan normaalejakin arjen juttuja on ollut jälleen ihan eri tavalla kuin tuossa vuoden pimeimpään aikaan. Treenien pariin on myös palattu, Anssi hitusen aktiivisemmin kuin minä. Ranne edelleen kipuilee, mutta kävin hakemassa apteekista siihen tuen josko se nyt auttaisi, kun on pakko lepuuttaa sitä. Haluja treenata kovaa olisi, mutta täytyy nyt ottaa aavistuksen rennommin vielä hetki, että ei nyt enempää paikat prakaa.

Stressiä aiheutti varmasti viime vuonna myös  kiire ja sen mukana tuoma treenien vähyys. Mutta miksi sitä nykyään hämmästyy siitä, jos ei ehdi treenata salilla 4-5 kertaa viikossa? Miksi siitä ottaa stressiä? Riittäisikö kuitenkin se vähempikin treenimäärä?

Kun pysähdyn muistelemaan salitreenauksen alkuaikoja, kävin säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa salilla. Harvoin treenejä salilla kertyi yli 3 per viikko. Silti paras lihasmäärän kasvu tuli juuri tällaisella treenimäärällä. Vuodessa lihasta tuli noin 4 kg lisää. Kun treenaa riittävällä intensiteetillä ja tarjoaa kropalle uusia ärsykkeitä joka treenissä, riittää varmasti useimmilla hyvin se 3kin kertaa viikossa treenimääräksi. Tähän lisäksi peruskestävyyskuntoa ylläpitävää treeniä sekä riittävästi ruokaa ja lepopäiviä & kehonhuoltoa, on kehitys taattu ainakin treenausta aloittelevilla sekä varmasti myös jonkin verran treenanneilla.

Ostin Anssille joululahjaksi Timo Haikaraisen kirjan Lihaskasvu & Rasvanpoltto, jossa puolletaan hyvin itsekin erittäin toimivaksi havaitsemaani treenimäärää. Kirjasta lainaus: Aloittelija kehittyy hyvin 2+2 -mallilla, joka tarkoittaa sitä, että koko kehon (1-jakoinen treeniohjelma) kuntosaliharjoittelua tulee 2 kertaa viikossa ja aerobista 2 kertaa viikossa. Aerobiset treenit tehdään joko peruskestävyystasolla eli siten, että pystyt puhumaan puuskuttamatta koko treenin ajan tai kohtalaisen kuntotason omaavat voivat tehdä toisen treenin intervalliharjoitteluna. Kokeneemmalle treenaajalle puolestaan toimii 3+2-malli, eli 3 koko kehon voimaharjoitusta viikkoon ja 2 aerobista. Aerobiset treenit tehdään siten, että toinen on peruskestävyyskuntotasolla ja toinen intervalliharjoitus. 3+2-mallissa pitää muistaa ottaa treenisuunnitelmaan mukaan myös lepoviikot, jolloin keho palautuu hyvin. Edistyneillä treenaajilla voi kyseeseen tulla jaetut treeniohjelmat, jos harjoituspohja & voimatasot ovat selkeästi lähtötasoa ylempänä.

Vähempi voi olla enempi tai ainakin riittävästi, kuten ed. kirjassakin kerrottiin. Mulle toimii juuri tällainen astetta ”rennompi” tapa, kun taas sen muistuttelen omaan mieleeni 😉 Näin säästyy siltä stressiltäkin ja aktiivinen elämä säilyy mukavana eikä ns. pakkopullana!

 

jennaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta